sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Cara kertoo: SMILE, Elsa, SMILE!!

Elsa -puolipikkusisko kävi kylässä. Tiedättekö mistä tietää että me ollaan melkein siskoksia? No tietysti siitä että meillä on samanlainen hymy :)



Eiks vaan olekkin!! Minulta vaan puuttuu yksi hammas alarivistä, se katosi jonnekkin tänä syksynä eikä kukaan tiedä missä ja miten. Pappa vaan kerran huomasi että yksi lego on kateissa, hammaskeiju varmaan vei. Näytettiin sitä lääkärillekin kun käytiin tassuremontissa, mutta ei sille mitään tarvi tehdä. Ilmeisesti olen kolhinut sen irti jossain ja se on parantunut omia aikojaan. Aika söpöä oikeesti :)

 Elsa-sisko on kyllä kaunis, katsokaa vaikka! Tässä sisko eestä...


 ...ja sisko takaa...


 ...ja katse vasempaan PÄIN...


...ja katse oikeaan PÄIN! Hyvältä näyttää joka suunnasta, vai mitä!


Oikeesti Elsa tuli meille treenailemaan fasaaneilla. Mammalla ei ole kuvia varsinaisista treenitilanteista koska hän oli lupautunut vaan pyydystämään  tipuset tarhasta ja muuten Elsa treenasi oman isäntänsä kanssa. Mamma vaan peesaili jossain kauempana ja pappa ei ollut kotona ollenkaan, se oli hirvijahdissa. Ja me tietysti tarhassa, HÖH! Elsan omilta sivuilta löytyy juttuja ja kuvia treeneistä. Elsahan kävi täällä jo kerran aikaisemminkin eli me ollaan jo vanhoja tuttuja.


Sää oli vähän synkkä ja tihkusateinen. Mutta Elsa oli ihan tosissaan, väliaikoinakin oli räkä poskella!


Treenien jälkeen saatiin vähän hengailla vapaalla koko porukalla. Viksu ja Elsa löysivät yhteisen sävelen pienen ihmettelyn jälkeen. Kahvitauollakin ne leikki matot kasaan sisällä. Pihalla ei enää niin paini maistunutkaan, Elsan mielestä lammen rannassa oli jotain hurjan kiinnostavia hajuja.






Me taas oltiin Viksun kanssa sitä mieltä että ne kiinnostavat hajut olivat Elsan isännän taskussa! Siellä oli ihan sairaan hyviä nameja, jotain kanapaloja, mmmmm!


Niiden voimalla taidettiin saada näin hyvä yhteiskuvakin! Vähän noi ihmiset tuumivat että turha koittaa yhteiskuvaa, mutta osataanhan me poseeratakin (jos vaan saa kanapaloja...!)


"Kyl ne oikeesti Viksun kanssa taisi pihallakin painia. Mä en kyllä viitsinyt vaikka Viksu yritti minuakin pöllyttää leikkiin."


 Enimmäkseen Elsa oli meno päällä kokoajan...


 ...mutta malttoi se välillä istuakkin kun pyydettiin ja sai niitä ihania nameja.


 Tässä vielä minä itse.


 Ja tässä sisko. Sillä on kyllä kaunis, pitkä häntä!


Toivottavasti nähdään taas pian!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti